Hyvissä ajoin ennen ensimmäistä adventtia, kaivan esille oman sinkki astiani jonka täytän kivimurskeella ja johon neljä valkoista kynttilää kauniisti riviin laitan.
On kaunis perinne, sytyttää ensimmäinen ja toisenkin jälkeen seuraavat, adventtisunnuntain mukaan.
Se perinne on meillä Aapolassa ja ennen sitä jo entisessä kodissamme se on ollut tapana.
On mukava miettiä, miten tänä vuonna astiani kynttilöin somistan.
Tänä vuonna halusin kynttilöiden juurelle vihreää, pehmeää sammalta.
Tänä vuonna en sitä itse metsästä hankkinut, vaan hain pienen siivun vallan kukkakaupasta.
Kauppias vain muistutti, että kastelen sitä ajoittain, että pysyy kauniin vihreänä yli joulun.
Pöydällä pienen Minttu tytön leipomia lämpimäisiä, pipareita.
Uudet numerot adventtikynttilöihin löysin Ruotsin puolelta, Haaparannasta.
Entiset olivat kyllä mieluisat, mutta niille kävi viime vuonna huonosti. Kerron kyllä miten..
Viime vuonna Adventtikynttilät saivat juurilleen kaunista jäkälää jota olin valmiiksi jo loppusyksystä tätä tarkoitusta varten metsästä hakenut.
Kynttilöiden numerot kiinnitettiin painamalla metallisissa numeroissa olevalla piikillä suoraan kynttilään. Lopputulos oli varsin kaunis ja tarkoitukseni oli vielä vaihtaa kynttilät pidempiin, mutta...
Sitten se tapahtui, Itsenäisyyspäivänä, jolloin sytytin toisen kynttilän ja ne kauniisti juhlistivat iltaamme. Unohdin, todellakin unohdin sammuttaa kynttilät ajoissa ja sillä seurauksella, että rakennellessa pojan pojan kanssa lattialla legoilla, havahduin roihuun. Kynttilät olivat palaneet niin loppuun, että liekit tarttuivat kuivaan jäkälään joka iloisesti syttyi tuleen. Säikähdys oli valtaisa, mutta nopeasti meillä toimittiin.
Isäntä otti koko roihuavan sinkki astian ja heitti sen sisällön pihalle lumihankeen!
Suru ja harmistus, mutta kiitollisuus, ettei isompaa tulipaloa päässyt syttymään.
Säikähdyksellä selvisimme.
Säikähdyksellä selvisimme.
Siitä viisastuneena, meillä ei kynttilät jää valvomatta palamaan.
Numerot hävisivät hankeen ja keväällä vain kaksi niistä haravoidessa löytyi.
Syttyy toinenkin kynttilä... Adventin aika on monin tavoin vilkasta aikaa, mutta pysähdytään hetkeksi ja nautitaan kynttilän valosta ja ajasta. Muistetaan valvoa kynttilöitä huolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti