tiistai 28. kesäkuuta 2016

Sadepäivää!


Sadepäivinä on mukava uppoutua vaikka sohvan mutkaan lukemaan, lukemattomia lehtiä tai vaikka selailemaan omia valokuvia, joita minullakin kyllä riittää. Usein on automaattikamerani käden ulottuvilla, siltä varalta jos vaikka tulee hetkiä joita on hauska kuviksi tallentaa.
Kesäisin huomaan kuvistani, ettei puutarhan hoito ole turhaa, niin somilta pihan kukkaset Aapolan pihalla näyttävät. Maljakossa, kannussa ja milloin missäkin astiassa vaihtuu usein ne tuoreimmat kukkivat kukat. Kukat tuo värin ja ilon meidän pihapiiriin. 
Tässäpä viimeisimpiä kuvauskohteita. 




 Tällainen suloinen pieni rosvo, vieraili meillä Juhannuksena. Oliko lie omat juhannusherkut liian  tavallisia, sillä ihan kahvipöydästä rohkeni vohvelikeksin itselleen käydä nappaamassa.





   Juhannusruusu, yksi ehdoton kesäkukkasuosikkini. Vain päivän,  kaksi juhannuksen jälkeen se    vihdoin avasi nuppunsa täyteen kukkaloistoon.
 Aaahh,, sen ihanaa tuoksua!  Ihan pakko oli sen piikkisistä oksista huolimatta, taittaa muutama oksa vanhaan  mittakannuun.













 Aapolan pihassa on tehty monen moisia kaivauksia, niin pihan rakennusten alta kuin pihan raivausten vuoksi. Usein on lapio kolahtanut kovaan kiveen! Tämä pyöreä kivi (kuin suuri muna) löytyi, leikkimökin pohjia kaivettaessa. Iloinen oli myös yllätys, kun pihan raivauksen yhteydessä, vadelmapensaan alta paljastui upea kallio joka näin esille kaivettin ja jonka kainaloon suuri munakivi lopulta pääsi. Liekkö meren läheisyys syynä, että useat kaivaus kivistä, on kuin meren hiomia, soikeita kiviä.


Pensashanhikit tuovat iloista keltaisuutta Aapolan seinustalle.







                          Kauniina kesäpäivänä voi Aapolan pihalla, vanhan pihlajan ja pitsiverhon alla         nukkua pieni Minttu.
             Sadepilvet taitaa väistyä ja aurinko alkaa taas kurkistella ja houkutella pihalle.

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhlavaa Juhannusta!


Juhlavasti alkoi Juhannusvalmistelut Aapolassa.
 Juhannuskoivut haettiin terassin reunustoille ja Onnelan ovenpieleen vielä omansa. Sauhavihtat tehtiin kaikille käyttäjille sopivan kokoiset. Isoille isot ja pienelle vihtojalle oma soma pieni vihta. Voi sitä vihtan ropsen määrää ja ihanaa koivun tuoksua, mikä Juhannussaunassa vallitsi. 




Juhlava skoolaus Juhannukselle ja kesälle, otettiin upealla Avival kuohuviinillä, joka oli jo lasissa niin kauniin näköistä, hopelehden kimalluksin.  Suosittelen!



                                Juhannuksen kaunis marjakakku oli kahvipöydän kaunistus!




Juhannusrosvolta ei tänä Juhannuksena vältytty. Orava päätti juhlistaa omaa juhannustaan, hakemalla kahvipöydästä vohvelikeksin. Niin tyytyväisenä saaliiseen se syödä rouskutti sitä pihlajan oksalla.


                       Pihatupa Onnelassa nautittiin ilta-/yöpalaa ja ihasteltiin yötöntä yötä!


Juhannuspäivän sää suosi Juhannusretkeläisiä. Kotieläinpuiston eläinystäville kävimme pikkuneidin kanssa viemässä leipää joka kilpaa syötiin, pehmoisiin lampaiden suihin.





               Tämän soman ja ystävällisen possun myötä toivotan kaikille kaunista ja ihanaa kesän jatkoa!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Meillä leikitään taas!

Leikkimökki, Willa Aapola on yksi meidän pihan pikkuväen suosikkipaikka.
Tänä kesänäkin siellä on mm.pikkuneiti, Mummin mussukka ehtinyt keitellä niin puurot kuin kahvitkin jo moneen kertaan.  Ovi käy jatkuvasti ja ruuhkaakin siellä välillä on.
Pikkuväen leikki on usein tavaroiden laittamista paikasta toiseen ja pihallekin niitä siirtyy.
Pöytää katetaan, kattiloita kalistellaan, mansikoita maistellaan ja siivousharjaakin välillä hurjasti heilutellaan.
Illan tullen leikkien loputtua, minulla on tapana kerätä tavara paikoilleen ja sulkea oven hakanen.
Siitä on taas uuden leikin hyvä alkaa.







Edellisen kodin pihaan rakensimme myös leikkimökin omille lapsillemme ja se oli etenkin pienten tyttöjen mieluinen paikka. Siellä asuivat usein "Onneli ja Anneli"  ja siellä toimi kesäkahvila ja kauneushoitolakin vuoroin. Sieltä leikkimökistä muutti mukanamme nyt Willa Aapolassa kovassa käytössä oleva hella, jonka teimme silloin vanhasta yöpöydästä. Näin se on palvellut leikkipuurojen keittimenä jo yli kaksikymmentä vuotta.



















Omassa lapsuudessani leikkimökillä oli oma tärkeä osansa.
Saimme sisarusteni kanssa sellaisen kesämökillemme, jonne se tuotiin juhlavasti kuorma-auton lavalla. se oli ollut ennen jokin pieni varasto. Isä kunnosti ja äiti maalasi sen meille ihanaksi leikkipaikaksi.
Perheystävä teki meille lastulevystä hienon hellan. Slev luki hellassa. Isä teki jopa silitysraudan, kun sitäkin siellä tarvittiin. Mökin pieni ikkuna avautui ja se toimi meillä leikeissä kukkakioskin ikkunana. Kotileikit taisivat olla ne mieluisimmat leikit joita siskon kanssa leikimme. Kun ikä karttui ja nukkeleikit jäi, tuli pienestä leikkimökistä kiva nukkumapaikka, jossa yö myöhään valvottiin ja makuupussissa lopulta nukuttiin.
Sen pienen muistorikkaan leikkimökin kohtalo oli kova, sen kevättulva runteli pahoin ja purkuun se lopulta meni. Jäljelle jäi se ihana, hella, Isän tekemät hyllyt ja avain. Avain sai meillä uuden paikan ja sitä katsoessa, on kiva lapsuuden leikkejä leikkimökissä muistella.
Tilalla on nyt uusi kaunis, mökki jossa seuraavat leikkijät iloisesti leikkejään leikkivät.




Pian on aika avata Willa-Aapolan ovi, kun pikkuneiti rientää taas kuppejaan järjestelemään.
Meillä leikitään taas!


















sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Juhlahetkiä, riemun retkiä.



Juhlapäivät ovat arkeen tervetullutta luxusta!
Pienistäkin asioista on hauska tehdä muistorikkaita juhlahetkiä.
Suuret juhlahetket säilyvät sydämessämme läpi elämän.
Yhä uudestaan saamme kokea hyviä hetkiä perheen ja ystävien parissa ja kun muistelemme noita hetkiä mielemme täyttyy lämmöllä.
Tänään on yksi meille tärkeä juhlapäivä. Kesäkuun 19 päivä, 34 vuotta sitten sanoimme kauniissa kotikirkossamme toisillemme tahdon.  Hääpäivää siten tänään Aapolan pihatuvassa, Onnelassa juhlistettiin ja aivan kaksin.







                                  Aapolassa on ehditty viettää monen moisia juhlia.
 Perinteiset Joulu-, uusivuosi- ja juhannusjuhlia on vietetty perheen, suvun ja ystävien voimin.  Päivänsankareita, isoja ja pieniä on juhlistettu niin teemajuhlin kuin  aivan yllättäinkin.
Aapolasta on tullut pienen suvun ja suuren ystävä joukkomme kotoisa kohtaamispaikka. Joskus mietinkin olisiko minusta sittenkin pitänyt tulla "pitoemäntä", niin mukavaa on järjestellä yhdessä, yhteisiä pieniä ja isoja juhlahetkiä.





















Ole pienestä hetkestä onnellinen!



       

                  Ensi viikolla on taas aika hakea juhannuskoivut ja toivottaa kaikille, 
                                  Hyvää keskikesän juhlaa, juhlavaa Juhannusta!

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kesäkeittiöön!

Odotettu kesäloma on jo aivan nurkan takana.
Toivottavasti se mieltäkin lämmittävä aurinko on sieltä jo pian tulossa.
Innolla odotan pääsyä Kesäkeittiöön ääreen grilli- ja muurikka ruokia pyörittelemään.
Vesi on jo kielellä kun muistelen, viime kesäisiä Grilli herkkuja ja muurinpohjalettuja, tuoreiden mansikoiden ja jäätelön kera. Kohta niitä taas paistellaan. Namskis!






Aapolan kesäkeittiön historia on lyhyt, mutta monivaiheinen.
Ensimmäinen kesäkeittiö muutama vuosi sitten tehtiin singeri pöydälle ja erillinen käsienpesupiste sen viereen vyyhdinpuiden päälle. Kaikki tarvittava oli kätevästi käden ulottuvilla, mutta pian selvisi, että laskutilaa oli kokkaajalla  kovin vähän.



Kesäkeittiön kehittäminen jatkui. Paikka oli oikein hyvä, pääterassilla, lähellä ruokailijoita.
Sähkökäyttöinen Grilli/muurikka oli loistava, joskin suuremmalle syömäväelle sekin kävi pieneksi.
Niinpä Aapolan emännän kynä sauhusi ja mitta heilahteli ja pian oltiin Isännän kanssa sahaus ja rakennus puuhissa.
Toinen sähkögrilli vielä muurikan kaveriksikin  hankittiin.



Kaunis siitä lopulta tuli ja hyvin toimiva. Ruutusalusiinien (vanhat verhot uusiokäyttöön) taakse jäi paljon hyllytilaa, missä on hyvä säilyttää kaikkea tarpeellista, köökki tavaraa ja roska-astiaa. Pesupiste löysi hyvän paikan työtason toisesta reunasta.
 Vaan eräänä aamuna terassilla oli melkoinen yllätys. Harakka perhe oli tehnyt oman tutkimusretken kesäkeittiön salusiinien taakse. Foliot, talouspaperit ja servetit oli leviteltyinä ja sotku sen mukainen.
Kesäkeittiön kehittäminen jatkui... ja Isäntä taas sahauspuuhiin. 



Kehittämisen tuloksena tuli ovet kesäkeittiöön! Näin köökkitavarat on siipiveikoilta suojassa ja somalta, siistiltä kesäkeittiö nyt näyttää.
Muurikka lämpiää ja kohta päästään syömään!







GRILLAILLAAN JA HERKUTELLAAN, KESÄNMAKUJA!